pää tuntuu sekavalta. viime yönä valvoin johonkin neljään asti, koska vanhat asiat alkoi pyörimään päässä ja äänet huuti pään sisällä. eilen päivälläkin huuti vähän aikaa päässä, samoin tänään. pitäis kai sanoa siitä lääkärille, kunhan jaksan sillekkin soittaa. ensin pitää vaan hommata kämppä niin voin kertoa uuden osoitteen ja käskeä laittamaan lähetteen tänne polille. turha sinne lääkärille on kahteen kertaan soittaa. lääkkeetkin alkaa loppua ja reseptit pitäis uusia samalla. tarviin rauhottavia.
olo on aika rauhallinen. malttamaton kylläkin siinä suhteessa että haluaisin päästä muuttamaan pian ja laittamaan kämppää, sisustamaan, shoppailemaan uusia vaatteita ja tavaroita, rakentamaan itelleni elämää. ehkä uskaltaisin alkaa käymään uimassa tai salilla kun on tuttu paikka.
kun muutan tänne, mulla on ympärillä enemmän ihmisiä. kumpikin sisko asuu täällä perheineen ja toinen veli myös ja vanhemmat. muitakin sukulaisia täällä on pilvin pimein. kavereita tosin ei oo kovin paljoa, mutta ei se määrä vaan laatu...
tuntuu että täällä mun ei myöskään tarvii pelätä mitään, toisin kun kaikkialla muualla. se johtuu kai just siitä ettei täällä oikeen kukaan tunne mua, tai ainakaan kenelläkään ei oo mitään mua vastaan. saan rauhassa kävellä kadulla, käydä kaupassa, istua kirjastossa lukemassa. ilman että tarvii pelätä kenenkään huuteluja tms.
koitan myös löytää oman tyylini pikkuhiljaa. sen verran oon jo saanu selville että tykkään pinkistä, mustasta, valkoisesta ja eläinprinteistä. myös tietynlaisista söpöistä eläinkuvista. koitan haalia uudelle kämpälle niitä värejä ja kuvioita ja mullistaa vaatekaappini. laskujeni mukaan vaatekaappiin menis noin 400e jos ostaisin kaiken mitä haluan yhestä verkkokaupasta. odotan kuitenkin josko sattuisin voittamaan sen sivun arvonnan niin saisin ne kaikki ilmaiseksi.
yritän kääntää elämäni suunnan pikkuhiljaa parempaan päin. nyt mulla sentään on jotain mitä odottaa. ehkä mä vielä onnistun rakentamaan itelleni oikeasti elämän, jota jopa huvittaa elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti