keskiviikko 20. marraskuuta 2013

And I said if I could have my dreams At least if nothing else

Ahistaa, masentaa, ahistaa, masentaa... Pyörii vaan kehää, kehää, kehää... Äiti haki tänään mulle jotain lääkkeitä... Seroquelia tais olla. Ja Opamoxia. Saas nähdä miten nuo toimii, jos toimii ollenkaan. Opparit toimii kyllä jonkun verran. Oon syöny niitä tässä jo jonkun aikaa ku kävin hakemassa vanhalla reseptillä.

Oon taas valehdellu mun hoitajalle, jättäny asioita kertomatta. Jossain vaiheessa kaikki tulee varmaan kuitenkin ilmi joten mitä väliä sillä nyt tällä hetkellä on. Eilen kävin sen juttusilla taas ja se huolestu niin että käveltiin suoraan lääkärille. Ois ehkä vaan pitäny sanoa että haluaisin osastolle mutta jätinpä sitten sanomatta. Olin vaan hiljaa ja näpräsin hiuspalloa kun hoitaja selitti lääkärille missä mennään eli missä se luulee että mennään.

Väsyin aika pahasti kun kävin siskolla töissä jonkun aikaa. Paloin loppuun muutamassa viikossa. Tekis mieli viillellä mutta en tiiä jaksanko edes sitä. Teriä kyllä ois, mutta ne on huonoja kun ne on sellasia oudon muotosia.

Oon purkanu energiaa hiuksiini. Oon vaan takuttanu ja takuttanu ja takuttanu. Jos noista vielä joku päivä locksit syntyis. Oon myös kuunnellu reggaeta aika paljon. Se välillä helpottaa oloa ja välillä vaan pahentaa sitä. Tänään käyty kummassakin ääripäässä.

What used to be unbreakable
Thought this bond would never break
But nothing's permanent in life
All except for change

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti