vituttaa!

siis aivan järjetön ahdistus... en tajua miten tässä selvitään... en tajua miten ollaan selvitty tähän asti. raha-asiat ihan päin persettä. noh, Joonan äiti on sponssannu aika pirusti, hävettää myöntää, koska en tajua mistä se on edes saanu rahaa, kun ei silläkään ole. omat porukat oli lomalla ulkomailla ja nyt ne on kipeenä plus mun veli pummii niiltä satoja euroja vuokraan vaikka sillä sitä rahaa perkele ois omastakin takaa, mutta kuitenkin niin en oo viittiny häiritä niitä sit heti kun ne palas suomeen... tosin huomenna tulee sen verran että voin ostaa kinkun pikkujouluja varten ja ruokaa Joonalle muutamaks päiväks, mutta seuraavan kerran tulee rahaa vasta kahden viikon päästä niin meinaa kyllä pikkusen joo hiipiä kauhu sieluun...

laskut tuntuu kasautuvan päälle vaikka ne oikeasti ei oo kasautunu, oon vaan ollu tyhmä ja hommannu niitä ite lisää ja mitä vähemmän rahaa, sitä isommilta ne tuntuu. veronpalautuksistakaan ei jää mitään käteen, asumistuki on lakkautettu ja eläkettä pienennetty... mikä siinä on kun valtio alkaa kynimään mua sen takia että en asu yksin ja ole yhtä ongelmainen tai syrjäytyny tai juoppo kun ennen??? en vaan tajua. vittu mitä paskaa. tällä menolla alkaa kyllä hermot menemään sen verran riekaleiks että kohta varmaan joudun pakkohoitoon jos päästän kontrollin hetkekskään käsistäni... eihän mulla ole edes perkele varaa ostaa lääkkeitä kun kaikki mitä saan menee vittu laskuihin ja muiden elättämiseen että edes jollain olis hyvä olla ja ei lähtis katto pään päältä! tarviisin vähintään sen pari-kolme sataa kuussa että voitais elää edes inhimillisesti, mutta ei voi mitään. vituttaa kun pientä eläintä... vituttaa sekin että sen ajan mitä tuo kulta on täällä asunu, se ei oo kertaakaan maksanu sitä omaa puolikastaan vuokrasta, minkä se sano maksavansa... ei siinä, eihän sillä oo mitään tuloja, siis oikeasti ei mitään, mutta nyt kun alkaa asiat menemään näin huonosti niin sitä alkaa miettiä miks ne päästettiin näin huonoks... nyt kun muistelen niin olihan sillä opintotuki, mutta sekin kusi. noh, omaa syytä tää kaikki on, ei sille voi mitään. jos ei pikkuhiljaa ala tuohon tulopuoleen tulemaan muutosta niin mun on potkittava se pihalle, ei me muuten eletä. siis ei yksinkertasesti riitä rahat asua yhessä. kuullostaa hullulta mutta näin on.

no nyt tuo teksti näyttää siltä että oon kauhean katkera Joonalle... en ole, rakastan sitä enkä vois olla kiitollisempi siitä ihmisestä, mutta rahatilanne on mitä on ja asiat olis voinu hoitaa paremminkin. oli siinä minunkin toimissa vikaa, ei tää sen syytä ole todellakaan, mutta se olis voinu vähän helpottaa tätä tilannetta ennen kun tää meni näin pahaks.

ahdistusta ei yhtään helpota se että oon taas lihonu sen mitä ehdin jo laihtua eli samassa pisteessä taas... kaikki se työ meni hukkaan kertaheitolla, parissa päivässä... en osaa edes sanoin kuvailla sitä pettymyksen ja itseinhon tunnetta kun kävin vaa'alla... en oo pariin päivään sen jälkeen käyny kun pelottaa se lukema.

kaikenkaikkiaan nyt on niin paska olo että pelkään alkavani taas viiltelemään, koska tunnen masennuskauden alkavan taas mutta en anna sille lupaa, joten patoan tunteet sisälleni, mikä ei koskaan ole ollu hyvä idea mun kohdalla ainakaan... viimeks kun näin kävi, (miten sitä nyt parhaiten kuvailis) silvoin kummatkin jalkani siihen kuntoon että silloinen poikaystävä luuli verilammikoiden perusteella että mä olin kuollu, toinen tyyppi vei mut sitten tk:hon tikattavaks... siitä on puolisen vuotta ja vieläkin jalat tuntuu pyykkilaudalta eivätkä ole mikään maailman kaunein näky. nyt on ihan helvetin paska olo ja tekis mieli vaan käpertyä peiton alle piiloon ja unohtua sinne. siihen mä en kuitenkaan pysty koska mä sain sen loistoidean että mähän järjestän pikkujoulut kinkkuineen päivineen! nyt mun pitää perkele järjestää niitä enkä oo saanu vielä mitään muuta aikaseks kun kutsut, ja sekin perkele tuli tehtyä liian aikasin. olisin voinu perua koko homman mutta ei! lähetin jo ne perkeleen kutsutkin! VITTU! noh, on vaan oltava syömättä, juotava vitusti colaa ja energiajuomaa, koitettava syödä lääkkeitä säästeliäästi ja pitää pää jotenkuten kasassa, koska mulla ei ole nyt varaa murtua yhtään. jos murrun vähän, murrun kohta vähän enemmän ja sitten menee koko korttitalo enkä ole varma mitä siitä tällä kertaa seurais, paitsi ainakin perkeleen kallis sairaalareissu ainakin... 35 euroa päivä perkele... ihan kun mulla olis sen vertaa ylimäärästä, puhumattakaan siitä jos sinne joutuis pitkäks aikaa... muutama viikko kai se normi on, mun mania-depressio-aaltoilulla ainakin. tällä hetkellä yritän vaan väkisin pidellä kiinni niistä manian rippeistä mitä mulla vielä on, joita ei kyllä ole, mutta yritän tehdä uusia. kai se tästä. paljon kofeiinia ja 0 ruokaa niin lähtee se maniakin rullaamaan taas pikkuhiljaa. tänäänki saanu perseeni ylös sängystä jopa sen verran että tulin koneelle. vau. valas osaa istua.

tekstin pituudestakin voi jo päätellä jotain siitä miten paljon vituttaa ja ahdistaa...