lääkenoususuhdanne

tultiin perjantaina mun porukoille ja äiti oli kiltti ja osti mulle lisää lääkkeitä, jee! alkaa jo pikkuhiljaa helpottaa, enää ei masenna aivan järjettömästi eikä oo tullu paniikkeja eikä pahempia ahdistuksiakaan, vaikka tänään meinasin kyllä ottaa yhen rauhottavan kun kuulin miten isä puhu puhelimessa, ja oon ihan varma että se oli sen uus rakastaja tai mikä onkaan huora. se edelleen saa mun veren kiehumaan. tsekkailin taas sivuhistoriatkin ja jos 1+1 tekee 2 niin tää juttu on 100% varma. yhtälön ainoa x on mun äiti, josta en edelleenkään tiedä tietääkö se... koska mun päähän ei vaan mahdu että 1+1 vois olla onnellisesti 3. pitäis kai ottaa asia puheeks mutta en halua. eihän se kuulu mulle...

häiritsee pieni sellanenkin asia että tää huone jossa porukoiden läppäri on, haisee ihan pilveltä... siis joo, ihan oikeasti. se lemu on niin vahva että päätä särkee istua tässä koneella. tiedä sitten poltteleeko joku muukin kun minä vai onko tää jääny leijailemaan tänne siitä kun viimeks täällä ollessa polttelin, eli kesällä. ei siinä kyllä olis järkeä. missään ei oikeen tunnu olevan enää järkeä. kaikki näyttää tai se yritetään näyttää erilailla kun mitä se todellisuudessa on. en tiiä, ehkä mä oon vaan menettämässä järkeni tai sitten oon vaan tajuamassa vihdoinkin the full extent of my family secrets...

huomenna toivottavasti päästään jo pois täältä, mua ahdistaa olla täällä. kotiin päästyä pitää heti alkaa siivoamaan apinan raivolla ja alkaa suunnittelemaan niitä viikonlopun pippaloita. pitää ensinnäkin ja etummaisena muistaa sulattaa se kinkku ennen kun on liian myöhäistä, siinä menee noin päivä ja sit toinen päivä paistamiseen ja asettumiseen, eli sen vois ottaa pakkasesta joskus keskiviikkona ehkä.

kissoilla on ollu täällä kivaa, on paljon tilaa liikkua ja riehua ympäriinsä. ne on juossu ittensä väsyksiin joka päivä. :D söpöjä kultia. vähän vähemmän söpöä oli kyllä se kun Pyge ja Hikari pansQili keskellä lattiaa tänään... Pygellä on juoksuaika ja Hikari on leikattu, mutta värkit ilmeisesti toimii niin antaa niiden pelata keskenään. ei ainakaan tarvii huolehtia siitä että tulis lauma pentuja. :D

oon täällä ollessa ehtiny lukemaan yhen kirjankin, Terry Pratchettin Mahtava Morris Ja Sivistyneet Siimahännät. oon tosin lukenu sen jo ennenkin, niinkun kaikki meillä olevat Pratchettin kirjat, mutta joo, se oli hyvä. mukavaa iltalukemista ja sai vähän ajatuksia muualle hetkeks. kultakin luki kirjan, Lokero 21. se on joidenkin ruotsalaisten kirjottama kai, en muista. :D mutta siis niin, ihan sillä vaan kerron kun on tuo lukeminen jääny aika vähälle taas pitkäks aikaa niin ajattelin ehkä alottaa taas senkin harrastamisen. jos sais nyt vähän lisää intoa siihen.

eipä mulla muuta ainakaan nyt, tääkin oli tämmönen aivopieru kun ei oikeen osaa täällä ollessa keskittyä. ehkä sit kotona tulee vähän selkeämpää tekstiä..