kunpa voisinkin sanoa että tilanne on parantunut, mutta kun ei ole. en pääse enää edes parvekkeelle tupakalle. poltan sisällä aika usein, liian usein. kävin tänään sentään ulkona, kun Lassi vei. takapihalla, keinumassa... huima lenkki. oon syöny ihan liikaa, oksettaa edes ajatella mitä vaaka näyttää huomenna... laihtuminen on pysähtyny. taas. (itsekuriton paska...) huomenna aikainen herätys, 10 ltä sossuun, kelaan ja apteekkiin. iltapäivällä jkl shoppailemaan Lassin kanssa. se haluaa piristää mua, joten se sano että huomenna mennään heseen syömään ku on käyty ostoksilla. (luuli kai että se helpottais...) mua vaan ahdistaa ajatuskin jostain ranuista ja hamppareista ja muusta sellasesta... oon jo tarpeeks läski muutenkin, tarviiko mua sit vielä oikeen lihottaa? sitäpaitsi se näki mitä mulle käy isossa ihmisjoukossa, ei hyvä. vähän epäilyttää koko reissu, mut kai siellä pärjää... vedettävä kännit sitä ennen tai jotain nii en panikoi... äh, en tiiä. ahdistaa. pitäis mennä nukkumaan että pääsee aamulla ylös.