miksen voi vaan päättää, haluanko olla yksin vai en? oon joka päivä puolet yksin ja puolet Lassin kanssa. kun oon yksin, toivon että se tulis jo. sitten kun se tulee, haluan että se lähtee. en tajua. en edes halua koskea siihen kun se on täällä. ja sitten kun oon yksin, en halua tehä mitään muuta ku käpertyä sen kainaloon ja puhua sille. mikä helvetti mua oikeen vaivaa? ajattelin kysyä siltä, voisko se vaikka huomenna jättää tulematta tänne. haluan välillä tuntea ikävää, alkaa ahdistaa kun se on joka päivä täällä. se on liian lähellä, oon päästäny sen liian lähelle. haluan sen kauemmas, että voin päästää sen taas vähän lähemmäs.