loneliness is killing me

tää on taas niin tätä... mikään ei oo hyvin, muut juo ympärillä eikä huomaa vaikka mulla on itku kurkussa, tai sitten ne vaan ei halua huomata sitä... lihakset nykii, tärisen ja haluan kuolla. itkukohtaus alkaa millon tahansa enkä kehtaa sanoa sitä edes ukolle... yksinäisyys, varsinkin sosiaalinen yksinäisyys on perseestä. ihmisiä ympärillä, mutta silti tuntuu kuin olisin yksin maailmassa. yksin oman elämäni raunioilla. vois vetää perseet ja kuolla. mieli tekis, mutta riittääkö pokka?