vasta nyt kun oon hyvin pitkälti lopettanu syömisen, huomaan miten paljon ihmisten elämä pyörii ruuan ympärillä. tai siis, telkkarista tulee melkein koko ajan ruokamainoksia yms... ei sillä, että mulla olis nälkä tai mitään, ei ole nälkä eikä edes tee mieli syödä mitään, mutta tuli vaan ajateltua. tänään on ollu jo aika heikko olo, hankala pysyä pystyssä ja noustessa varsinkin pyörryttää. ihan kiva olo, pitkästä aikaa heikottaa. siitä ainakin tietää että oon pysyny suunnitelmassani. :) tänään tuli kauhean syyllinen olo kun söin hedelmäsalaattia, sellanen olo, että en mä ansaitse syödä sitä. vaikka kuinka siinä oli vähän kaloreita ja jätin liemen ja neljäsosan siitä puolen kupin annoksesta syömättä, silti tuli syyllinen olo. sen jälkeen oli vielä parin tunnin päästä pakko syödä riisimuroja ja jogurttia, kun en meinannu pysyä enää tajuissani. istuessakin pyörrytti ja silmissä pimeni vähän väliä. ihanan tyhjä, heikko, laihempi olo. tätä on ollu ikävä, vaikka syyllisyys syömisestä kasvaa joka päivä, joka ruualla, aion jatkaa tätä niin kauan että pääsen tavoitteeseeni. oon jo niin hyvässä alussa, ettei tätä voi lopettaa kesken tällä kertaa. :) ajattelin alottaa vähän tarkemmat mittailut, kun pelkän painon tarkkailun. ehkä vyötärö, käsivarret, reidet ja lantion ympärykset vois alkaa laittamaan muistiin, näkisin vähän tarkemmin että mistä sitä läskiä lähtee, kuinka nopeasti ja kuinka paljon. päällimmäisen tunteena heikotuksesta ja vatsakivusta huolimatta on ylpeys. ylpeys siitä, että mä pystyn tähän. en tajua mikä tässä on muka ollu ennen niin hankalaa, eihän mun tarvii muuta kun jättää ruoka ostamatta niin ei tuu syötyäkään niin paljoa, ja keksin tekemistä, niin en syö tylsyyteeni. tee ja kahvi antaa pirteyttä sen verran, että olo on edelleen hyvä ja ilonen, tuntuu ettei mulla ois koskaan mitään pahoja ongelmia ollukkaan. :) life smiles at me at last.
oon saanu tehtyä mun neuletta jo ihan hurjan paljon, eihän se nyt ihan täydellinen ole, mutta kelpaa mulle. enää selkä ja toinen etupuoli tekemättä ja hihat kiinnittämättä, sitten pääsen jo pitämään sitä! se on söpö pussihihainen... bolero. joo, bolero on lähimpänä. :) tekis hirveesti mieli lähteä shoppailemaan sellasia pirteitä ja tyttömäisiä vaatteita, on jotenkin sellanen söpö olo, haluaisin olla vähän naisellisempi pitkästä aikaa.
sisustusinto ei oo laantunu yhtään, en jaksais odottaa että pääsen ostelemaan tyynyjä tähän sohvalle ja että löytäisin sen pöydän ja tuolin. mutta vasta viikon päästä, kun saan enemmän rahaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti