niin että pukluttaa. hirveä olo kun hapot nousee mahasta kurkkuun pyörimään, enkä halua oksentaa. söin yhen leivän vielä tässä illalla ja sen jälkeen on ollu ihan kauhea olo. mahaan sattuu, närästää ja oksettaa. ehkä se johtuu siitä kahvista, mitä join aamulla ehkä vähän turhankin paljon, ehkä laihdutuspillereistä? mene ja tiedä...
porukat lähtee huomenna taas viroon ja ne tulee takasin vasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. veli tulee kuulemma lauantaina tyttöystävänsä kanssa tänne... saa nähdä kuinka monta sanaa se tällä kertaa uhraa mulle... ahdistaa jo valmiiks. vähän pistää miettimään sekin, mihin piilotan ruokaa, että näyttäis siltä, että olisin syöny jotain sillä aikaa kun porukat on poissa. en halua, että ne saa tietää mun syömisvammailusta. en oikeastaan halua, että kukaan tietää, mutta noh, meni jo. :D
tuli ihan kummallinen olo, kun äiti pyysi mua makutuomariks, kun se ei osannu valita paitaa huomiseks. toisaalta oon aina halunnu olla silleen läheisempi äidin kanssa, katella vaatteita yms, mutta nyt en osannu sitten suhtautua ollenkaan. tuijotin vaan varmaan lähinnä järkyttyny ilme kasvoillani ja sitten sanoin vaan että "tuo." mun salainen haave on jo pitkään ollu, että saisin stailata äidin kokonaan, eli vaatteet, hiukset, meikit ja kynnet. se olis niin kivaa, mutta tämän päivän perusteella sitä ei tuu koskaan tapahtumaan, koska en kuitenkaan osais suhtautua siihen tilanteeseen millään tavalla.
oon ollu täällä jo melkein viikon. aika on menny ihan hirmu nopeasti. nyt en jaksais odottaa, että pääsen laittamaan omaa kämppääni uuteen uskoon. pääsen sinne kuitenkin vasta ens viikolla, ja siivoamisessa taitaa mennä useampi päivä. pelottaa vähän, mitä tapahtuu kun jään sinne taas yksin. viimeaikoina kaikki mun kohtaukset on tapahtunu siellä ja yksin ollessa, enkä halua enää kohtauksia. vähän mietityttää sekin, miten saan pidettyä yllä tän positiivisen mielialan, mikä mulle on alkanu kasvaa täällä ollessa vähitellen. yleensä masennun kämpällä ollessani, tai ainakin ahdistun. mutta enhän mä voi tänne jäädä kuitenkaan, vaikka täällä onkin parempi olla kun siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti