tässä on tullu otettua ihan silleen jonniiverran... pikkupäissään koneella yksin kämpillä. no okei, en oo ottanu kovin paljoa, mutta asiaan vaikuttaa ehkä se, että en ole syöny tänään mitään. siis en palaakaan mitään. juonu vaan teetä, kahvia, 2 dl mehua, yhen muumilimsan baarissa ja kaljaa. siinä kaikki mitä on kurkusta alas menny tänään.
nyt kadun sitä, että menin sanomaan hänelle, että alan syömään taas vasta, kun joku huolestuu. ei ehkä olis pitäny sanoa sitä, koska nyt pelkään koko ajan, että joudun valehtelemaan sille joka kerran kun nähdään, että mitä oon syöny ja paljonko. en halua syödä, mulla ei ole nälkä, enkä tunne mitään tarvetta syödä, joten miks söisin. en edes tajua miks sanoin sille että en syö. (no ehkä siks että selvinpäinkin nuokuin tiedottomuuden rajamailla aina kun nousin ylös... tai sit haluan vaan että se tietää missä mennään tai haluan teinimäisesti {yök} huomiota... [tuskin kuitenkaan]) joo ei ihan parhaimpia diagnooseja mutta edes jotain.
mietin asioita ihan liikaa nykyään... mutta joka tapauksessa. ilta oli taas kiva ja kaikki meni taas ihan putkeen, en vaan ymmärrä tätä itsensä satuttamisen intoa aina kännissä... nytkin tekis niin mieli hajottaa taas yks "sheiveri" ja viiltää niin syvälle että olis taas matto veressä, niinku viimeks. (melkein vuodin kuiviin, 2 päivää vaan sängyssä maaten kun oli niin heikkona ettei vaan pystyny tekemään mitää, mut ei siitä sen enempää...)
mjoo no en nyt tiiä mitä tässä kirjottais, huomenna hänen kanssa juodaan, ehkä kahdestaan, ehkä ei, täytyy nyt kattoa. kuitenkin jossain vaiheessa käytävä leikkaamassa naapurin hiukset ja vissiin ainakin alotellaan siellä... ja näin minun ja hänen tilanteesta.. ei, me ei olla menossa yhteen, ollaan kyllä (ainakin minun käsittääkseni) ihastuttu toisiimme jonkin verran, mutta se saa jäädä sille asteelle, koska kumoikaan ei pysty jollain tasolla kuitenkaan luottamaan vastakkaiseen sukupuoleen, ja sen tietää jo etukäteen, että jo parin viikon jälkeen kumpikin olis jo kyllästyneitä, joten se ei toimis, eli pysytään vaan läheisinä kavereina.
sanoin hänelle tänään, että seuraavan kerran kun seurustelen, lisin mieluummin naisen kanssa taas pitkästä aikaa. ehkä en osais enää olla naisen kanssa, mutta mieluummin niin, koska miehistä on niin paljon ikäviä muistoja, ja oon suoraan sanottuna saanut tarpeekseni niistä. vaikka en ehkä osais kunnolla olla naisen kanssa yhessä saatika sängyssä, (koska siitä on niin kauan kun viimeks...) niin silti se tuntuis jotenkin niin paljon paremmalta ja oikeammalta kun olla miehen kanssa. (ja oon ehkä kaukaisesti vähän ihastunu yhteen.... :3 se tuntuu niin samanlaiselta kun minä ja kuitenkin jotenkin niin erilaiselta ja sen takia niin kiehtovalta ihmiseltä. :) ainakin haluaisin tutustua siihen paremmin. mutta nyt lopetan tän paskan jauhamisen ja keksin jotain jännempää tekemistä, esim. juttelen yläastekaverinn kanssa facessa. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti