oon ihan poikki... johtuu ehkä siitä kun viimeöisen episodin takia sain nukuttua vaan jotain yli tunnin... vähän pää selvinny tässä päivän mittaan, sain jopa käytyä siwassa, yksin. tein taas viikkosuunnitelman itelleni, koska eihän tää voi näin jatkua, etten tee yhtään mitään moneen päivään. sit siinä käy taas huonosti, eli oon niin tylsistyny että lähen juomaan eikä siitä seuraa ikinä mitään hyvää.
maanantaina olis terapiakin... en tiiä menenkö. ois kai se hyvä, mutta en jaksa kuunnella valitusta siitä miten oon kauhea alkoholisti ja miten mut pitäis laittaa laitokseen ja miten se terapeutti luulee että tapan itteni heti kun silmä välttää... as if.
jotenkin outo olo... ei mitenkään hyvä olo, mutta joku tunne sisällä että kyllä tää tästä vielä joskus. ehkä mun pitäis alkaa ajatella asioita muutenkin ku terapiassa. mutta täysin selvänä ja ihan rauhassa. en halua että se eilinen toistuu. se oli todella tyhmää, ja häpeän sitä. jospa mä vaan koitan saada jonkun rutiinin päiviin ja viikkoihin, tekisin välillä jotain tosi kivaa ja keskityn kaikkeen kivaan mitä mun elämässä on, ja ajattelen niitä huonoja puolia vaan tiettynä aikana ja tietyssä mielentilassa. haluan tehä suunnitelmia, mä haluan tulevaisuuden. jos jatkan näin niin mulla ei sellasta ole.
voisin vaikka keskittyä mun rakkaisiin lemmikkeihin, oon ollu liian välinpitämätön niitä kohtaan liian kauan. voisin alkaa pitämään tuota akvaariotakin kunnolla, nyt kun oon taas sellasen hankkinu. eihän siellä vielä paljon mitään oo, mutta haluan tehä siitä kauniin ja pitää sen sellasena. sama koskee tätä kämppää, pitäis opetella pitämään tää siistinä.
jotenkuten tiivistettynä kaikki, mitä päällimmäisenä nyt on mielessä; mun pitää oppia elämään ja nauttimaan siitä ja kaikista pienistä ihanista asioista, eikä keskittyä vaan niihin huonoihin puoliin. mun pitää järjestää mun elämä kokonaan uusiks pienimmistä asioista lähtien. pitää oppia tulemaan toimeen, lähinnä itteni kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti