käsi paranee mukavaa vauhtia, vaikka edelleen onkin aika kipeä. huomenna tulee viikko täyteen edellisestä sekoamisesta.. aika hyvä olo, ottaen kuitenkin huomioon sen, etten oo viikon aikana tehny muuta kun maannu sängyssä ja sohvalla ja vaan syöny, syöny ja syöny. paino on varmaan noussu taas ihan mukavasti. huoh.
huomaan haaveilevani pienistä asioista, kuten kävelylenkeistä, hedelmistä ja siististä kämpästä. pitkään aikaan en oo haaveillu mistään, mutta nyt tuntuu siltä, että jos vaan otan edelleen rauhallisesti, saatan vielä onnistua. en tiedä missä, mutta jotenkin sellanen olo, että mä saan vielä jotain, mitä haluan, ehkä jopa paranen. en vielä, mutta joskus.
tänään oon polttanu vaan 3 tupakkaa, saavutus sekin. oon ajatellu vähän, että voisin ehkä lopettaa jossain vaiheessa kokonaan, jos nyt vaan saisin tän loputtoman syömisen kierteen loppumaan. (siis jos en polta, syön ihan liikaa) eilen tais mennä 2 tupakkaa ja sama sitä edellisenä päivänä. jännä kun ei mulle sinänsä oo tullu vierotusoireita, ei tärinää tai huonoa oloa, mutta syön tosi paljon ja oon aika arvaamaton. tai siis, pienetkin asiat ärsyttää ihan suunnattomasti. esim tänään meinasin heittää kaukkarin telkkaria päin, koska tuli mainoskatko... aika pelottavaa.
mulla ei siis ole tällä hetkellä yhtään aikaa varattuna terapiaan eikä lääkärille, joten oon periaatteessa ihan yksin tän kaiken kanssa. noh, jospa saisin tästä pikkuhiljaa asioita järjestykseen... ihan ekana olis listalla
kämpän perusteellinen siivous ja uus sisustus,
kissojen leikkuuttaminen, (joka tapahtuu näillä näkymin huomenna)
sitten tietysti se ruokavalion muutos, ajattelin että olis paljon hedelmiä, jugurttia ja jotain muroja tai mysliä, sellasta kevyttä, värikästä ja hyvää.
liikuntaakin pitäis lisätä pikkuhiljaa, heti kun käsi kestää hikoilua ja liikettä kunnolla, koska en halua mitään tulehduksia.
sit pitäis myös tilata lisää laihdutuspillereitä, sellasia ruokahalua hillitseviä, niin voisin ehkä alottaa tuon psykoosilääkityksen uudestaan. viimeks niiden sivuvaikutuksena lihoin 10 kg enkä oo vieläkään saanu sitä pudotettua pois... mutta onneks vihdoinkin alan tajuta sen, että kuitenkin tarviin niitä lääkkeitä, en halua enää kohtauksia, koska joku kaunis kerta onnistun vielä tappamaan itteni.
siinäpä nuo olis pääpiirteissään, mitä tällä hetkellä haluan. tietty siis nämä painoon ja ulkonäköön liittyvät asiat on melkolailla päällimmäisenä mielessä, mutta en enää tunne sellasta pakonomaista tarvetta laihduttaa. olishan se kiva mahtua pienempiin vaatteisiin ja näyttää nätiltä, mutta kaikkea ei voi saada heti. pitää vaan opetella pikkuhiljaa uusia terveellisempiä tapoja, syödä vähän vähemmän ja terveellisemmin ja liikkua vähän enemmän, en edes yritä alkaa millekkään 300kcal/pvä dietille, koska repsahdan kuitenkin ennen pitkää, enkä halua edes kuvitella sen tuottamaa ahdistusta ja mielipahaa. parempi alottaa hitaasti ja vähentää pikkuhiljaa.
huomisen ruokalistalla vois olla vaikkapa banaania, appelsiinia, leipää ja tomaattikeittoa. :) nam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti