changes

tuli sellanen hullu ajatus mieleen tuossa vähän aikaa sitten, että voisin ehkä mennä takasin kouluun jo tässä lähiviikkoina... kun ilmeisesti nää lääkkeet on vieny paniikitkin pois... ja mitä mä muka täällä kämpilläkään teen, istun yksin koneella ja odotan että pääsen nukkumaan... jos menis tekemään edes pari tuntia joka päivä nii helpottais jo huomattavasti. ja saisin senkin paskan nopeammin päätökseen, sit vois ihan hyvin vaihtaa maisemaa, ei mulla olis täällä enää mitään mikä pitäis täällä. sit pitäis vaan keksiä mihin sitä menis seuraavaks. vaihtoehtoja on, esim. jkl, siellä ois veli ja muutama kaveri, eikä olis kovin kaukana. tampere, siellä olis kanssa muutama kaveri. sit helsinki, siellä ei niinkään kavereita, paitsi serkku ja jotain muita sukulaisia, mutta paremmat mahikset noh, kaikkeen. sit tietty tuo lapsuuden kotikunta, sielläkin olis lukio, ja tunnen jo kaikki paikat sieltä. tosin kavereita siellä ei ois, ainakaan kovin montaa, kaikki on muuttanu pois. ei sekään niin haittaa, mut haluan johonkin uuteen paikkaan. sit noh, lahdessa ois sellanen koulu missä pärjäisin todennäkösesti aika hyvin, siellä pääsis tekee puusta kaikkea, mut en tiiä, eiköhän tää ala oo jo aikalailla nähty. ei jaksa enää kiinnostaa. ja turussa olis serkku... mut en osaa päättää mihin haluan... sen verran tiiän että haluan opiskella japania ja ehkä lähteä jossain vaiheessa shinjukuun joksku aikaa, en vaan tiiä mitä tekemään tai millon. jos sinne pääsis johonkin töihin nii olis ihan maukas. tai vaihtoon... mutta mistähän kautta sekin onnistuis... tietty yks vaihtoehto olis sit jenkkeihin, siellä asuu serkku ja täti, eikä kielenkään kanssa olis mitään ongelmia. tuskin nyt kuitenkaan jaksaisin siellä kauaa olla. ääh, kun osais päättää... ja sais ensin tuon yhen paskakoulun läpi nii vois lähteä täältä niin nopeesti kun mahdollista, siihen mennessä olis kyllä hyvä olla suunnitelmat selvänä. onhan mulla kai aikaa... mutta edelleen, kattoo nyt eka saanko itteäni edes raahattua tuonne koululle ilmottamaan että voisin taas kokeilla... vois terapiassa mainita siitäkin. ei se eukko kyllä varmaan tykkää ajatuksesta, sen mielestä oon umpihullu ja toivoton tapaus ja mitä kaikkea, laiska ja saamaton ja sitä rataa... sit jos en jaksakaan käydä koulua niin se on vaan silleen "mitäs mä sanoin!" huoh... meinaa pää hajota taas vaihteeks. mutta, jkl olis ehkä noista se todennäköisin mihin päädyn, voihan sieltä sit lähteä jos ei jaksa pysty kykene olemaan sielläkään. ää kun voiskin suorittaa tuon loppuun kotoa käsin kokonaan nii pääsis lähtemään jo nyt... haluan pois täältä. paska kaupunki.