perjantai 4. marraskuuta 2011
cracks
nii, kirjotinkohan jo tänne että äiti on soitellu mulle tällä viikolla joka päivä ainakin kerran ja aina pyytäny mua menemään sinne... en mä halua mennä, vaikka siellä ei oliskaan yksin niin ei se mitään ratkase jos sinne meen vahdittavaks, se olis sama jos mulla olis täällä joku valvontakamera. (oon niin yksin eikä mua voi enää auttaa...) ihan sama asia. se näkis, mutta ei tekis asialle mitään. mua ei kiinnosta mennä sinne, varsinkaan kun ne lapset saattaa tupsahtaa paikalle millon vaan, en halua että ne näkee mut tällasena, ja mun pitäis muka olla koko joulukuu jomman kumman siskon luona, ja kummallakin on lapsia! hyviä vaikutteita lapsille ja silleen kun täti sekoilee ja viiltelee itteään ja repii hiuksia eikä välillä puhu mitään... (haluan lopettaa tän kaiken...) viimeks oli jo ihan tarpeeks vaikeeta kun lapset näki mut, eikä äiti suostunu kuuntelemaan kun sanoin etten halua että lapset näkee, se sano vaan jotain että ne ottaa sen niin luonnollisesti, ei niille siitä mitään käy jos oot tuollanen... joo, ei varmaan... en halua mitenkään lesoo mutta mä oon kuulemma niiden kaikkien lemppari täti, joten tietysti ne ottaa mallia, arvata saattaa, kuka syyttää itteään jos joku niistä joskus satuttaa itteään... (mä ajattelin lähteä...) varsinkin kun ne on niin nuoria vielä, vanhin niistä 6:sta on vasta 1-2 luokalla... se on mun syytä kaikki, oon varmaan jo tehny jotain niille... ihan varmasti. ne aina odottaa sitä että tuun käymään mutta kun vihdoinkin tulen, en pysty mihinkään... aina ne kuulee sen saman selityksen: "sini-täti on sairas, sitä väsyttää, ei häiritä sitä..." ja sitä rataa... oon huono ihminen. (tiedän minne menen, mutten miten tai millon, haluan pois.) teen väärin kaikkia kohtaan, vitut minusta, ei mua kiinnosta, mutta en halua satuttaa muita. mut vois vaan pyyhkiä pois.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti