perjantai 18. marraskuuta 2011
nopea helpotus
otin lääkkeet ja juttelen T:n kanssa, heti helpottu vähän olo. päässä alkaa kyllä vähän "pärisee" aina kun ottaa lääkkeet mutta ajatukset selvenee. tää on niin outo tää mun pääkoppani... tuntuu että haluan ja tällä hetkelläkin seison siinä häilyvällä rajalla, joka erottaa hulluuden ja terveen järjen. hetkittäin haluan pudota hulluuden pyöritykseen, antaa kaiken tulla ulos, mutta toisaalta... en halua. nyt pilkahti yhtäkkiä päähän se ajatus, että jos menisin osastolle jouluks... lataisin vähän akkuja, voisin olla turvassa hullu. eikä muiden tarviis olla huolissaan. mutta siinä on pari ongelmaa: elukat, syöminen ja miten saan mun tutun yliannostuksen, jonka otan joka ilta? pitäis ostaa valmiiks ihan vitusti lääkkeitä ja piilottaa ne ennen ku meen sinne... ja musta se olis luovuttamista. mutta se olis turvallista. jos tippuisinkin kartalta, se huomattais ja saisin heti apua enkä vois tehä mitään tyhmää. tälläkin hetkellä mun ympärillä liihottelee hahmoja, kuulen ääniä... mutta nyt ne ei ole mulle täyttä totta. sitten kun ne on, voi jo huolestua. siihen asti mä pärjään kyllä... kai. tää on kaikki niin sekavaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti